CFP: Heterosexuality and Beyond: A two-day seminar and workshop at the University of Tampere, 26–27 October 2017
kesäkuu 8, 2017
Residency in Faber for Raisa Jurva during October and November 2017
heinäkuu 11, 2017
Näytä kaikki

Minuuden hallintaa uusliberalistisen kapitalismin alla: Kokemuksia seminaarista Affective and Psychic Life of Capitalism (23.-24.5.2017, Tampere)

Tampereen yliopistolla järjestettiin 23.- 24.5.2017 kapitalismin affektiivisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia käsittelevä seminaari Affective and Psychic Life of Capitalism. Kahden päivän aikana kuultiin kaksi inspiroivaa keynote-puhetta, ensimmäinen Christina Scharffilta (King’s College London) sekä toinen professori Rosalind Gilliltä (University of London). Näiden jälkeen keskusteltiin esiin nousseista teemoista sekä osallistujien omista teksteistä. Kaksipäiväisen seminaarin järjestivät kolme Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta: Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa, jonka johtajana toimii Tuula Juvonen (TAY), Suvi Salmenniemen johtama Tracking the Therapeutic: Ethnographies of Wellbeing, Politics and Inequality (TY) sekä Lisa Adkinsin johtama Social Science for the 21st Century  (TAY, TY). Seminaarin järjestelyistä vastasivat erityisesti Marjo Kolehmainen, Suvi Salmenniemi sekä Hanna Ylöstalo.

Seminaarin ensimmäisenä keynote-puheena kuultiin Christina Scharffin esitelmä “The psychic life of neoliberalism”, jossa hän käsitteli uusliberalistista yrittäjämäistä minuutta. Tällaisessa subjektiviteettikäsityksessä subjektit suhtautuvat itseensä ikään kuin hallittavana ja johdettavana bisneksenä. Luento pohjautui Scharffin omaan tutkimustyöhön klassisten muusikoiden parissa. Hän esitteli empiiristä tutkimustaan uusliberaalin yhteiskunnan kilpailullisuudesta sekä ulkoisesti että sisäisesti ohjautuvana systeeminä. Scharff käsitteli mielenkiintoisella tavalla psyykkisen elämän aspektia uusliberalismin aikana näiden empiiristen tutkimusten pohjalta ja osoitti havaintoja performatiivisesta, yrityksen tavoin käsiteltävästä subjektiviteetista. Muusikot kokivat esimerkiksi loukkaantumiset ja vammat, kuten myös ajanpuutteen tai turhautumisen omaksi syykseen. Samalla oma subjektiviteetti näyttäytyy jatkuvassa rakentamisen ja muokkaamisen tilassa olevana prosessina, jota ohjaillaan niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Ne muusikot, jotka olivat etuoikeutetussa asemassa esimerkiksi varakkaan perhetaustansa ansiosta, eivät tunnistaneet etuoikeuksiaan, vaan pitivät heille tapahtuneita positiivisia asioita onnen ja onnekkuuden seurauksina.

Toisen päivän keynote-puhujana kuultiin Rosalind Gilliä, jonka esitelmä “The affective life of neoliberal capitalism” käsitteli affekteja ja tunteita uusliberalismin osana. Teemaan syvennyttiin muun muassa itsevarmuuden ympärille rakennettujen mediakuvastojen kautta. Puheessaan hän toi esille, miten uusliberalismin pysyvyys ja läpitunkevuus ovat liitettävissä siihen, miten se on tunkeutunut tunne-elämäämme ja uudelleenmuokannut subjektiviteettiamme. Esimerkiksi onnellisuus, itsevarmuus ja positiivinen asenne näyttäytyvät sekä markkinoinnin välineinä että sen kohteina. Gill nosti esille, miten niitä tarjotaan ratkaisuiksi moniin ongelmiin aina syömishäiriöistä eriarvoisuuteen työelämässä ilman, että ympäristöä tai olosuhteita kuitenkaan kyseenalaistetaan. Itsevarmuutta ja positiivisen ajattelun voimaa korostava puhe kohdistetaan erityisesti naisille. Gill korosti puheessaan, miten itsevarmuutta ajatuksena sinänsä ei ole mielekästä vastustaa, mutta sen markkinointia ainoana ratkaisuna ongelmiin tulisi problematisoida. Oman itsen työstäminen ja itsevarmuuden kehittäminen eivät ratkaise rakenteellisia ongelmia yhteiskunnassa. Itsevarmuuden markkinointi myös tekee erityisesti naisten ongelmista triviaaleja ja esittää ne pinnallisina asennekysymyksinä.

 

Veera Hauhia

Kirjoittaja on sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija, joka työskentelee tutkimusavustajana Tampereen yliopistossa. Hän toimi seminaarissa konferenssiavustajana.

Comments are closed.