Tuula Juvonen ja Raisa Jurva osallistuvat Sosiologipäiville Turussa 28.-29.3.2019

Projektin johtaja Tuula Juvonen ja tutkija Raisa Jurva osallistuvat Sosiologipäiville Turussa 28.-29.3.2019. Molempien esitykset kuullaan työryhmässä Sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiologiaa / Sociology of gender and sexuality Abstraktit:

Tuula Juvonen: Sukupuolen ja seksuaalisuuden muuttuvat määrittelyt muistitietokyselyssä

Työväen Arkiston muistitietotoimikunnan vuonna 2018 järjestämän Unohtumattomat hetket -muistitietokyselyn osallistujat saivat verkkolomakkeessa vastattavakseen taustatietokysymyksen ”miten määrittelisit nykyisin sukupuolesi ja seksuaalisuutesi?”. Kysymyksen asettelu olettaa yhtäältä, että ihmiset haluaisivat määritellä kokemustaan sukupuolestaan ja seksuaalisuudestaan, he kykenisivät tekemään niin, ja heillä olisi käytössään siihen tarvittavat käsitteet. Toisaalta kysymyksen muotoilu (”nykyisin”) rakentaa näille määrittelyille ajallisen ulottuvuuden ja tarjoaa myös tilaa niiden muutoksille.

Esitelmässäni käyn läpi kyselyyn saapuneita vastauksia (N=72) ja niissä käytettyjä sukupuolta ja seksuaalisuutta kuvaavia käsitteellisiä määritelmiä (vrt. Paasonen & Spišák 2018). Lomakkeen kysymyksissä haettiin henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia ja toiseuttavia kokemuksia sekä kokemuksia nettimaailmasta. Näitä vastauksia läpikäyden tutkin tarkemmin sitä, mitä vastaajat kertovat käsitteiden puuttumisen, luomisen, löytämisen ja olemassaolon merkityksestä heidän omalle itsemäärittelylleen.

Ketkä vastaajista ovat onnistuneet löytäneet omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan kuvaavia käsitteitä? Miten ja mistä he ovat löytäneet näitä käsitteitä? Entä mitä käytettävissä olleet käsitteet ovat heille mahdollistaneet, mutta ehkä myös estäneet?

Palaan esitykseni lopussa tarkastelemaan myös vastaajien muuttuvia itsemäärittelyjä. Kuinka tavallisia itsemäärittelyjen muutokset ovat aineistossa? Käykö vastauksista ilmi, mikä sysää muutoksen liikkeelle? Entä millaisia seurauksia muutoksista on ollut vastaajien elämälle? Hakiessani vastauksia näihin kysymyksiin osallistun artikkelillani käynnissä olevaan keskusteluun binaaristen sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitysten purkamisesta (Taavetti 2018).

Raisa Jurva: Heterosuhteeseen hukkunut nainen. Naissubjektiposition jännitteiden tarkastelua heteroseksuaalisen melankolian ja temporaalisuuden queer-tutkimuksen kautta

Heterosuhdetta voidaan pitää yhtenä keskeisenä sukupuolen elämisen paikkana (Julkunen 2010, Hollway 1984), jossa sukupuolen konventiot tapaistuvat (Jokinen 2004) ja tulevat ylläpitäneeksi valtadynamiikkaa. Haastattelemieni keski-ikäisten ja vanhempien naisten (41-68 vuotta) kerrontaa parisuhteista miesten kanssa yleisesti ja nuorempien miesten kanssa erityisesti värittää paikoin vajauden tuntu ja itsensä menettämisen kokemus, joka liittyy naisen tarpeiden ja toiveiden asettumisesta toissijaiseksi mieheen nähden. Tässä esityksessä tarkastelen naissubjektiposition ehtoja heteroseksuaalisuudessa ja otan vajauden ja itsensä menettämisen tunnun poliittisen reflektoinnin lähtökohdaksi (Love 2010). Lähestyn vajauden tuntua sukupuolistuneen valtadynamiikan affektiivisena (Seigworth & Gregg 2009) efektinä.

Ehdotan, että vajauden tuntua voisi lähestyä heteroseksuaalisen melankolian käsitteen kautta, jonka Sara Edenheim (2015) nostaa keskeiselle sijalle Judith Butlerin (1990) performatiivisuuden teoriassa. Melankolia syntyy menetyksestä jota ei voi surra (Sellberg 2018; Mitchell 1974), mikä performatiivisuuden yhteydessä tarkoittaa halun, ruumiin ja sukupuolen yhdistelmiä, jotka eivät ole linjassa heteroseksuaalisen matriisin kanssa. Heteroseksuaalinen parisuhde on kuitenkin kulttuurisesti kaikkea muuta kuin kielletty, pikemminkin se lupaa asettumista ymmärrettävään sukupuoli- ja seksuaalisuuspositioon. Naissubjektipositio heteroseksuaalisessa parisuhteessa on kulttuurisesti hypernäkyvä ja samaan aikaan se kuitenkin rakentuu naisen toiseuttamisen ja miehen ensisijaistamisen kautta, kuten kriittinen heteroseksuaalisuuden tutkimus on esittänyt. Lähestyn tätä jännitettä melankoliana, joka syntyy saatavilla olevan position ja tämän position vajauden ristipaineessa. Lisäksi luen haastateltavien kerronnasta sitä, kuinka heteroparisuhde ei tarjoa ainoastaan ymmärrettävää sukupuoli- ja seksuaalipositiota, mutta myös kulttuurisesti tunnustetun elämänkulun mallin. Elämänkulun ihanteita, kuten lisääntymisen keskeisyyttä ja edistyksen ajatusta on problematisoitu temporaalisuuden queer-tutkimuksen piirissä ja käytän straight time (Halberstam 2005) ja reproduktiivisen futurismin (Edelman 2004) käsitteitä tarkastellessani sitä, kuinka elämänkulun ihanteet osallistuvat naissubjektiposition melankolian taustalla oleva jännitteen ylläpitämiseen heterokontekstissa.

Esitys perustuu tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseeni, joka on osa Suomen Akatemian projektia Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa (287983).